Kampaamoneitysyys @ NL

Viikonlopun käsikirjoitus meni lievästi sanottuna uusiksi, kun puoli perhettä sai ruokamyrkytyksen perjantaisista mätöistä. Lauantai meni aika pitkälti ensin peläten että kuolen, sitten pelkäsin etten kuolekkaan. En ole koskaan sairastanut mitään ruokamyrkytyksen tapaista, joten elämys sinäänsä.

Olin suunnitellut romanttista kylpyläviikonloppua lauantaille ja sitä ennenmmän tai vähemmän rentouttavaa ratsastustuntia ennen sitä, mutta koko päivä meni nukkuen. Luulin hetken jo, ettei tarvitsisi nukkua viikkoon sen unimäärän jälkeen.

Väärinpä luulin.

Sain vaihdettua kylpäläpäivän sunnuntaille ja se oli ihanaa, tosin nukuin puolet ajasta onnellisena kuin pieni vauva, eilen muistaakseni myös nukuin - sekä kävin shoppailemassa vaatteita ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen ja tänään vihdoin taas alkaa olla sellainen normaali olo.

Siispä suuntasin kampaajalle.

Oli aika moinen elämys täytyy sanoa. Pääsin (tai jouduin) harjoittelijan penkkiin. Hinnaksi kerrottiin pituuksieni värjäykselle ja muutamalle mustalle raidalle 34€, eli siis aika pitkälti värien hinta kaupasta noukittuna suomessa (kaksi purkkia punaista + musta putilo).

Hiukseni ovat punaiset, siis todella punaiset ja ne todella sopii mulle. Kampaaja ehdotti ruskeaa jossa on hieman punaisen sävyjä ettei tule liian kirkas, pidin pääni ja hyvä että pidin. Sävy on selkeästi tummempi esipigmentoidussa hiuksessani, kuin värikartassa, kuten aina.

Siitä alkoikin hauskuus.

Ensinäkin kampaaja kutakuinkin malaasi juurikasvuni ryykien väriä pensselimätöllä paitsi juurikasvuuni, myös otsaani, korviini ja kotiin tultuani host äitini huomautti, että myös koko niskani on aivan tulipunainen. Onneksi otsahiukset peittää pahimmat läntit otsassa ja korvat sain hangattua puhtaaksi kotiin tultuani.

Jossain kohtaa jo värjätty otsahiusosio lävähti keskelle kasvojani ja sain naamaani hienot punaisen randut ja silmään mukavan kirvelyn. Oho, sori! 

Lappuraidoitus meni melkein oppikirjan mukaan, melkein. Raita on vain toisella puolella hiusta, koska kampaaja lätäisi hiuksen kuivaan folioon, mustaa perään (samalla sudilla, kuin aikaisempi punainen) ja tökki sormella sen sijaan, että olisi laittanut väriä ensin foliolle, laittanut hiuksen siihen ja väriä vielä perään...Tässä kohtaa myös suti lipsahti toistamiseen lattialle, oh mitäpä tuosta.

Okei ajattelin, ettei tää tästä enää vessavärjäystä pahemmaksi voisi mennä, kunnes kampaaja alkaa sutia punaista pituuksiini tällä samaisella sudilla, jolla äsken lataisi kämäiset lappuraitansa. Ei mitään, sitten kun sai värin sudittua pituuteen alkoi hangata hiuksia väriin kuin olisi koittanut saada tulta tehtyä - meinasin kiljua että, älä jumalauta mun hattaraksi vaalennettua hiusta hinkkaa märkänä tuolla lailla!

Sitten pesuun. Huh. Mulla oli huppari, niska ja korvat täynnä vettä. En ole koskaan toivonut, että pesu olisi ohi niin nopeasti. Himassa sain hyppiä yhdellä jalalla, jotta sain korvani tyhjennettyä. Kuivausprosessi oli aika mielenkiintoinen, ensin kiskottiin tangle teezerillä ja sitten kun hiukset oli puolimärät päätti kampaaja että tää on valmis, koska ei saanut otsatukkaa kuivattua väärälle puolelle...wonder why?

En antanut leikata. 

No, hipsin kotiin ja kuivasin teoksen loppuun, joka tosin oli turhaa sillä kun lähdin ostamaan siskolle irtoripsiä ja lakkoja lopputulos oli kuin uitettu koira jälleen :D Hollanti ja sade <3.

Ihan kiva siitä tuli, mutta mustat raidat on aika läppä. Lisäisen niitä sitten, kun menen suomeen ja käyn leikkauttamassa siskolla otsahiukset kuosiin. En kyllä ole satavarma menenkö uudelleen, ehkä kolmen sentin juurikasvun pakottamana ja pyydän toista kampaajaa. Oli ihan hauska kokemus, mutta joo :D.

Yleensä mun hiukset on kampaajan käsittelyn jäljiltä (ja omankin) ihanan silkkiset. Nyt on vähän pörröpehkoa liikkeellä, siitä tulikin mieleen, että löysin ihan killer tuotteen josta pulinaa myöhemmin.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Palataan asiaan taas kynsijuttujen kanssa huomenna tai ylihuomenna, depending on kuinka nopeasti tää yltiöpäinen väsymys menee ohi.